title

Tiedeykkönen Extra

Yle Areena

0
Followers
0
Plays
Tiedeykkönen Extra
Tiedeykkönen Extra

Tiedeykkönen Extra

Yle Areena

0
Followers
0
Plays
OVERVIEWEPISODESYOU MAY ALSO LIKE

Details

About Us

Tiedepodcastit kertovat isoja ja pieniä asioita tieteestä ja sen reunoilta. Tiedeykkönen Extraa toimittavat Leena Mattila, Jaana Sormunen, Teija Peltoniemi. Tuottaja Maija Kaipainen.

Latest Episodes

Magnetismi: Magneettikentät toimivat mustien aukkojen ympäristössä

4/4 Magneettikenttien uskotaan olevan merkityksellisiä mustan aukon aktiivisuudelle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka musta aukko ahmii kuumaa kaasua ympäristöstään. Magneettikentillä on roolinsa myös silloin, kun mustan aukon navoilta syöksyy avaruuteen lähes valonnopeudella eteneviä suihkuja. NASA:n Sofia-hankkeessa mitataan lentokoneesta käsin kaukana avaruudessa olevien mustien aukkojen magneettikenttiä. Avaruudessa on magneettikenttiä sielläkin missä näyttäisi olevan tyhjää. Haastateltavana on tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

21 MIN2018 DEC 20
Comments
Magnetismi: Magneettikentät toimivat mustien aukkojen ympäristössä

Magnetismi: Aurinko on magneettikenttien hornankattila

3/4 Auringon magneettikenttä syntyy plasman hiukkasten liikkeestä. Monimutkaisen mekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Auringon pinnassa havaitaan useita ilmiöitä kuten auringonpilkkuja, protuberansseja ja roihuja, joiden syntyyn magneettikenttä vaikuttaa. Auringosta tulevat voimakkaat purkaukset saattavat häiritä ja vahingoittaa sähkölaitteita ja elektroniikkaa maapallolla ja satelliiteissa. Pyrkimyksenä onkin kehittää menetelmiä, joiden avulla Auringon aktiivisuutta ja avaruussäätä voidaan ennustaa. Haastateltavana on apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

23 MIN2018 DEC 20
Comments
Magnetismi: Aurinko on magneettikenttien hornankattila

Magnetismi: Maailman suurimmat magneetit kootaan fuusioenergian tutkimushankkeeseen ITERiin Ranskaan

2/4 Suurta fuusioenergian koelaitosta ITERiä rakennetaan Ranskan Caradacheen kansainvälisin voimin. Laitokseen kootaan maailman suurimmat magneetit, joiden avulla on tarkoitus tuottaa suuria magneettikenttiä reaktorissa olevan plasman koossapitoon. Hanke on varsin haasteellinen, koska aiemmin ei ole rakennettu mitään vastaavaa. Haastateltavana on johtava tutkija Tuomas Tala VTTstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

20 MIN2018 DEC 20
Comments
Magnetismi: Maailman suurimmat magneetit kootaan fuusioenergian tutkimushankkeeseen ITERiin Ranskaan

Magnetismi: Kuinka sähkömagnetismin teoria löytyi?

1/4 Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys ja miten sähkövirta ja magnetismi liittyvät toisiinsa. Magnetismin ilmiötä ovat ratkoneet muun muassa Oersted, Ampère, Faraday, Hertz ja Maxwell. Magnetismin ja magneettisuuden historiasta kertoo professori Ari Sihvola Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

32 MIN2018 DEC 20
Comments
Magnetismi: Kuinka sähkömagnetismin teoria löytyi?

Tunteet 2: Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet

4/4 Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista se...

23 MIN2018 NOV 26
Comments
Tunteet 2: Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet

Tunteet 2: Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä

3/4 Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita.Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nu...

25 MIN2018 NOV 26
Comments
Tunteet 2: Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä

Tunteet 2: Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon

2/4 Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon...

30 MIN2018 NOV 26
Comments
Tunteet 2: Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon

Tunteet 2: Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi myös tappaa

1/4 Vaikka inho on lajityypillisesti hyödyllinen tunne, voi se yleistyneenä olla myös vaarallinen: se voi johtaa esimerkiksi syömishäiriöön. Moraalinen inho voi ilmetä kehossa samoin fyysisin merkein kuin vaikkapa pilaantuneen ruoan haistaminen, mutta sen tehtävä on toinen: se auttaa meitä tunnistamaan omia arvoja. Voiko inho muuttua hyväksynnäksi ja millä edellytyksillä? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori ...

21 MIN2018 NOV 26
Comments
Tunteet 2: Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi myös tappaa

Astrobiologiaa 2: Avaruustutkija huolestuu Maan ongelmista

Osa 4/4. Yhdysvaltalainen Jonathan Trent työskenteli parikymmentä vuotta NASAn tutkijana ja teki töitä sen eteen, kuinka Marsissa tuotetaan ruokaa ja energiaa. Mutta huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta ja isoista globaaleista ongelmista sai hänet siirtämään huomionsa avaruudesta Maahan. Trentille oli karttunut osaamista suljetusta kierrosta ja mikrobeista. Tiedemiehenä hän koki vastuun kotiplaneetan tilasta ja halusi hyödyntää tietämystään Maan auttamiseksi. Jonathan Trent on rakentanut suljetun kierron systeemin, joka toimii luonnollisessa tai keinotekoisessa lammessa. Siinä viljellään nopeasti kasvavaa mikrolevää ja kaloja, joiden jätökset ruokkivat mikroleviä. Levien happi päätyy taas kaloille, mikä kasvattaa kalansaaliita. Trent testasi mikrolevien osuutta Kaliforniassa San Franciscon lahdella. Kiertävä systeemi toimi jätevedessä, ja samalla vesi puhdistui. Näin syntynyt biomassa muunnettiin biopolttoaineeksi. Kestävyystieteen professori Helena Kah...

21 MIN2018 OCT 26
Comments
Astrobiologiaa 2: Avaruustutkija huolestuu Maan ongelmista

Astrobiologiaa 2: Varhainen evoluutio ja solukalvot

Osa 3/4. Elämän syntyminen ja kehittyminen on yksi keskeinen astrobiologian tutkimusaihe. Miljardien vuosien takaisia vaiheita biomolekyyleistä soluiksi emme tunne juurikaan, sillä kaikki välivaiheet ovat kuolleet sukupuuttoon. Mitä tiedetään esisolujen kalvorakkuloista ja niiden vaiheista aidoksi soluksi? Tätä selvittää tutkija Anni Kauko. Hän hakeutui tekemään töitä dosentti Kirsi Lehdon kanssa, koska elämän synty sekä varhainen evoluutio kiehtoivat. Elämän puun kolme haaraa, alkeistumalliset bakteerit ja arkeonit sekä aitotumalliset eukaryootit, ovat tärkeässä roolissa, kun elämän kehittymistä tutkitaan. Bakteerit ja arkit ovat niin kutsuttuja prokaryootteja. Ne ovat yksisoluisia eikä niissä ole tumaa. Eukaryootit, joihin kuuluvat niin ihmiset, eläimet ja kasvit kuin myös ameebat ja sienet, ovat polveutuneet jostain – minkälainen oli viimeinen aitotumallisten yhteinen esi-isä? Kuinka alkeellisista yksisoluisista kasvoi monimutkaisia ja monimuot...

36 MIN2018 OCT 26
Comments
Astrobiologiaa 2: Varhainen evoluutio ja solukalvot

Latest Episodes

Magnetismi: Magneettikentät toimivat mustien aukkojen ympäristössä

4/4 Magneettikenttien uskotaan olevan merkityksellisiä mustan aukon aktiivisuudelle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka musta aukko ahmii kuumaa kaasua ympäristöstään. Magneettikentillä on roolinsa myös silloin, kun mustan aukon navoilta syöksyy avaruuteen lähes valonnopeudella eteneviä suihkuja. NASA:n Sofia-hankkeessa mitataan lentokoneesta käsin kaukana avaruudessa olevien mustien aukkojen magneettikenttiä. Avaruudessa on magneettikenttiä sielläkin missä näyttäisi olevan tyhjää. Haastateltavana on tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

21 MIN2018 DEC 20
Comments
Magnetismi: Magneettikentät toimivat mustien aukkojen ympäristössä

Magnetismi: Aurinko on magneettikenttien hornankattila

3/4 Auringon magneettikenttä syntyy plasman hiukkasten liikkeestä. Monimutkaisen mekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Auringon pinnassa havaitaan useita ilmiöitä kuten auringonpilkkuja, protuberansseja ja roihuja, joiden syntyyn magneettikenttä vaikuttaa. Auringosta tulevat voimakkaat purkaukset saattavat häiritä ja vahingoittaa sähkölaitteita ja elektroniikkaa maapallolla ja satelliiteissa. Pyrkimyksenä onkin kehittää menetelmiä, joiden avulla Auringon aktiivisuutta ja avaruussäätä voidaan ennustaa. Haastateltavana on apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

23 MIN2018 DEC 20
Comments
Magnetismi: Aurinko on magneettikenttien hornankattila

Magnetismi: Maailman suurimmat magneetit kootaan fuusioenergian tutkimushankkeeseen ITERiin Ranskaan

2/4 Suurta fuusioenergian koelaitosta ITERiä rakennetaan Ranskan Caradacheen kansainvälisin voimin. Laitokseen kootaan maailman suurimmat magneetit, joiden avulla on tarkoitus tuottaa suuria magneettikenttiä reaktorissa olevan plasman koossapitoon. Hanke on varsin haasteellinen, koska aiemmin ei ole rakennettu mitään vastaavaa. Haastateltavana on johtava tutkija Tuomas Tala VTTstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

20 MIN2018 DEC 20
Comments
Magnetismi: Maailman suurimmat magneetit kootaan fuusioenergian tutkimushankkeeseen ITERiin Ranskaan

Magnetismi: Kuinka sähkömagnetismin teoria löytyi?

1/4 Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys ja miten sähkövirta ja magnetismi liittyvät toisiinsa. Magnetismin ilmiötä ovat ratkoneet muun muassa Oersted, Ampère, Faraday, Hertz ja Maxwell. Magnetismin ja magneettisuuden historiasta kertoo professori Ari Sihvola Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

32 MIN2018 DEC 20
Comments
Magnetismi: Kuinka sähkömagnetismin teoria löytyi?

Tunteet 2: Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet

4/4 Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista se...

23 MIN2018 NOV 26
Comments
Tunteet 2: Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet

Tunteet 2: Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä

3/4 Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita.Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nu...

25 MIN2018 NOV 26
Comments
Tunteet 2: Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä

Tunteet 2: Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon

2/4 Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon...

30 MIN2018 NOV 26
Comments
Tunteet 2: Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon

Tunteet 2: Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi myös tappaa

1/4 Vaikka inho on lajityypillisesti hyödyllinen tunne, voi se yleistyneenä olla myös vaarallinen: se voi johtaa esimerkiksi syömishäiriöön. Moraalinen inho voi ilmetä kehossa samoin fyysisin merkein kuin vaikkapa pilaantuneen ruoan haistaminen, mutta sen tehtävä on toinen: se auttaa meitä tunnistamaan omia arvoja. Voiko inho muuttua hyväksynnäksi ja millä edellytyksillä? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori ...

21 MIN2018 NOV 26
Comments
Tunteet 2: Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi myös tappaa

Astrobiologiaa 2: Avaruustutkija huolestuu Maan ongelmista

Osa 4/4. Yhdysvaltalainen Jonathan Trent työskenteli parikymmentä vuotta NASAn tutkijana ja teki töitä sen eteen, kuinka Marsissa tuotetaan ruokaa ja energiaa. Mutta huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta ja isoista globaaleista ongelmista sai hänet siirtämään huomionsa avaruudesta Maahan. Trentille oli karttunut osaamista suljetusta kierrosta ja mikrobeista. Tiedemiehenä hän koki vastuun kotiplaneetan tilasta ja halusi hyödyntää tietämystään Maan auttamiseksi. Jonathan Trent on rakentanut suljetun kierron systeemin, joka toimii luonnollisessa tai keinotekoisessa lammessa. Siinä viljellään nopeasti kasvavaa mikrolevää ja kaloja, joiden jätökset ruokkivat mikroleviä. Levien happi päätyy taas kaloille, mikä kasvattaa kalansaaliita. Trent testasi mikrolevien osuutta Kaliforniassa San Franciscon lahdella. Kiertävä systeemi toimi jätevedessä, ja samalla vesi puhdistui. Näin syntynyt biomassa muunnettiin biopolttoaineeksi. Kestävyystieteen professori Helena Kah...

21 MIN2018 OCT 26
Comments
Astrobiologiaa 2: Avaruustutkija huolestuu Maan ongelmista

Astrobiologiaa 2: Varhainen evoluutio ja solukalvot

Osa 3/4. Elämän syntyminen ja kehittyminen on yksi keskeinen astrobiologian tutkimusaihe. Miljardien vuosien takaisia vaiheita biomolekyyleistä soluiksi emme tunne juurikaan, sillä kaikki välivaiheet ovat kuolleet sukupuuttoon. Mitä tiedetään esisolujen kalvorakkuloista ja niiden vaiheista aidoksi soluksi? Tätä selvittää tutkija Anni Kauko. Hän hakeutui tekemään töitä dosentti Kirsi Lehdon kanssa, koska elämän synty sekä varhainen evoluutio kiehtoivat. Elämän puun kolme haaraa, alkeistumalliset bakteerit ja arkeonit sekä aitotumalliset eukaryootit, ovat tärkeässä roolissa, kun elämän kehittymistä tutkitaan. Bakteerit ja arkit ovat niin kutsuttuja prokaryootteja. Ne ovat yksisoluisia eikä niissä ole tumaa. Eukaryootit, joihin kuuluvat niin ihmiset, eläimet ja kasvit kuin myös ameebat ja sienet, ovat polveutuneet jostain – minkälainen oli viimeinen aitotumallisten yhteinen esi-isä? Kuinka alkeellisista yksisoluisista kasvoi monimutkaisia ja monimuot...

36 MIN2018 OCT 26
Comments
Astrobiologiaa 2: Varhainen evoluutio ja solukalvot

Listen Now On Himalaya